"Mutta suru oli läsnä raskaana ja samalla kaunina vapauttavassa voimassaan. Tämän jälkeen nainen kertoi tarinansa tornionlaaksolaisittain itkuvirren muodossa, jonka kertosäe toisti sanoja: ”Me ei olla murhattu lastamme! Me ei olla koskaan saatu kertoa!” Päästän nyt hänet yhdessä toisten naisten kanssa vihdoinkin kertomaan ääneen yhdestä Tornionlaakson kohtaloiden ja seikkailujen vaietuimmista salaisuuksista – korpelanliikkeestä."